Kellon soidessa 03.35 lahtoaamuna, kavin oudon keskustelun keskenani. Tuli sellainen olo, etten halua lahtea mihinkaan. Tulevat tapahtumat ja epavarmuus siita mita tulee tapahtumaan pelottivat varmaan sen verran etta kyseinen ajatus tuli paahan. Sitten mietin, etta mitapa sita kotonakaan tekisi ja onhan kuitenkin elettava huolella, kuten Samuli Putro laulaa. Luinkin jo jonkun aikaa sitten pallontallaajista keskustelua matkaa edeltavasta ahdistuksesta ja nyt oli kylla ihan sellanen fiilis. Joka meni onneksi ohi kun kaikki tavaroista ressaaminen oli ohi ja paastiin bussiin kohti Turun satamaa. Toki loppumatka yksin ja tyoleirilla vielakin jannittaa.
On muuten tosi hyva jos ja kun jaksaa kirjotella asioita ylos kirjaan ja sitten tanne, niin tulee vahan reflektoitua asioita ja voi jalkikateenkin lukea vahan mita on tullut ajateltua missakin vaiheessa. Kuukauden reissusta Intiaan en kirjoitellut mitaan ja paljon on nyt puolitoista vuotta myohemmin unohtunut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti